torstai, 26. heinäkuu 2012

Ei otsikkoa

 Harmitusten harmitus frown - Vuodatuksen "kaatuminen" hävitti täältä kaikki aiemmat kuvat ja ei enää toimi niinkuin pitäisi joten Toivo jatkaa turinoitaan uudessa blogissa osoitteessa

www.tohvelisankarini.blogspot.fi - Tervetuloa ! 

 

tiistai, 3. heinäkuu 2012

Ei otsikkoa

Kesä mennyt kovaa vauhtia eteenpäin ja heinäkuulle. Mökillä ehditty olemaan pariin otteeseen kahden eri viikon aikana ja sää suosi meitä sielläollessa. Ensimmäisellä kerralla Chico oli autosta ulos päästyään ihan puullapäähän lyöty näköinen,se oli sen ensimmäinen kerta mökillä jossa pihaa piisaa keskellä metsää. Toivohan tajuaa jo heti mökki-tielle kääntyessä minne ollaan menossa joten se istua nakottaa aina tarkkaavaisena 3 km mökkitien ja voi sitä riemua kun pääsee ulos smiley. Piankos Chicokin tajusi että mökillä saa olla ja juosta ja mennä vapaana. Tosin taivaalla lentelevät haukat (ja niitä siellä on paljon..) rajoitti aikaajoin sen vapaanaoloa,äkkiäkös joku isompi kanahaukka nappaa tuollaisen 2.6 kiloisen pikkutirriäisen matkaansa joten välillä Chico piti pitää hihnassa ulkona ja mökissä sisällä portin takana mutta sai se paljon nauttia siellä olostaan.
 
Pikkusiskokin kävi lastensa ja kahden koiransa kanssa olemassa mökillä. Sekarotuinen Lola on Toivon tyttöystävä ( cheeky ) joten sille Chicon piti olla alkuun vähän pahana mutta Toivo mennä viipotti onnessaan Lolan kanssa. Kaukasianpaimenkoira Pimu on kiltti lutuinen tapaus mutta sen iso koko oli itsellekkin alkuun hieman pelottava :D ja Toivokin oli alkuun hieman väistelevä ( ja Chicoa pelotti ihan hurjana..päästi eka tapaamisella anaalitkin tyhjenemään..)mutta parin tunnin jälkeen molemmat meni aikalailla vapaasti tyttöjen seassa,tosin Chico valvotusti ettei jää Pimun isojen tassujen alle..


Öttiäisiä mökillä ja kotonakin on ihan hirveästi,punkit on ihan kamala riesa ja ihan pakko oli laittaa Toivolle Frontline-liuos,pahimpina punkkipäivinä siitä löytyi 6 punkkia ja vaikka punkkisyyni tehdään aina ulkoa tullessa niin silti niitä löytyy pikkupullavina-tai isopullavina. Liuos ei onneksi ole tehnyt mitään sivuvaikutuksia sille joten laitan sitä läpi kesän Toivolle. Chicosta ne pikkuötöt löytää yleensä heti kävely-vaiheessa vielä.
Ampiainenkin pääsi Toivoa pistämään mökillä kankkuun ja liekkö se herätti sen kamalan syksyisen ampiaishyökkäys-muiston missä Toivo oli menettää henkensä kun tuon jälkeen se alkoi pelätä itikan ininääkin sad..tarvinnee nauhoittaa ampiaisen ininää vaikka kännykällä ja alkaa siedättää sitä ääneen ettei aina ala pakoilla pikkupaniikissa kun itikat inisee..

Äänitreenejä ollaan otettu nyt enemmän ja välillä Toivo toimii tolkuttoman hitaasti,miettii sen 20 sekkaa ilmoittaako vaiko ei..ei aina mutta aika usein joten olen alkanut välistä palkkaamaan namilla ihan siitä että tulee kertomaan äänestä ja selvästi se nopeuttaa sen ilmoittamista. Chicohan reagoi heti eikä kohta kaikkiin samoihin ääniin kun Toivokin ja on huomattu sekin että kun itse olen vaikka vessassa tai parvekkeella ja puhelin soi eikä Toivo pääse ilmoittamaan minulle niin Chico alkaa huutamaan ja haukkumaan että SOI SOI SOI !! Jopa minä sitten tiedän että nyt soi jokin.. ja herätyskellona mulla on kännykässä sama kuin kännykän soittoääni ja Toivo ei vieläkään reagoi siihen aamuisin mutta Chico reagoi..jos en aikapian sammuta herätystä,Chico alkaa huutamaan wink.
Palohälytintä harjoiteltiin mökillä moneen otteeseen ja ihan ensimmäisinä kertoina Toivo ei oikein hiffannut että kellekkä se pitää ilmoittaa,kävi tohottamassa Petralle ennenkuin tuli mulle kertomaan ja monta kertaa se meni myös sekaisin kun palohälytin soi-se yritti viedä äänen luo vaikka silloin pitää mennä maahan ilmoittamisen jälkeen ja monesti se kännykän soidessa ilmaisi äänen menemällä maahan.. Täytyy vaan aina lisää ja lisää treenata ääniä eri paikoissa ja eri tilanteissa niin asiat varmistuu.

Uunin ajastinta alettiin harjoitella ja ilmaisee sen pirinän hyvin mutta ongelmaksi muodostui se että Toivo ruukasi hypätä uunia vasten kertoessaan että siellä soi. ja sehän ei ole ollenkaan hyvä että lättäsee tassunsa kuumille levyille..joten aloitettiin alusta ja nyt harjoitellaan että ilmaisun jälkeen istuu uunin eteen. Sitä saadaankin harjoitella kauan..samaten mietin kouluttajan kanssa miten Toivon voi opettaa ilmaisemaan takaa tuleva polkupyörä ja koska pyörän ohimeno on yleensä hyvin nopea tapahtuma niin järkevintä opettaa se istumaan heti kun takaatuleva pyörä lähestyy. Siinä ei olla vielä edes alkuun päästy kun tarvitsee kaverin pyörän kanssa harjoituksiin mukaan mutta onhan tässä aikaa opetella.

Hieronnatkin Toivolla on aloitettu. Koirahierojaksi opiskeleva hevoshieroja Ninnu (
http://www.elisanet.fi/ninnun_hevoshieronta/ ) aloitti kaksi viikkoa sitten kotikäynnit ja ensimmäisellä kerralla Toivo ei osannut asettua oikein mitenkään,vouhkasi ympäri huonetta,kävi välillä makaamassa Ninnun käsittelyssä ja taas vouhkasi. Reagoi kyllä vasemman takasen hierontaan monta kertaa aika säpäkästi ja vaikka luustokuvaus kertoi että kaikki ok,niin jotain siellä vasemmalla puolen oli kun varoitti Ninnua monta kertaa koskemasta liian lujaa. Tuntuvia lihasjumeja ei ollut missään joten voi siellä olla hermostossa jotain tai sitten ihan kipumuistin kautta reagoi?. Toisella kertaa malttoi asettua hierottavaksi jo paremmin ja Ninnu sai jo takasenkin hierottua läpi ilman että Toivo äsähteli ja samalla kertaa aloitettiin myös homeopatian kokeilu,haittaakaan siitä ei ole mutta luultavasti hyötyä kuitenkin koska nyt viikkoa myöhemmin Toivo on paljon rennompi. Kokeiluun tuli kaksi erilaista pilleriä,luustoon ja rentoutumiseen vaikuttavaa ja katsotaan jatkoa ajan kanssa. Ninnu käy vielä kotikäynneillä jonkun kerran,mukava ja osaava ihminen.

Oma kunto alkaa olla sen verran parempi että lenkit on pidentyneet jopa 3kilometriin ja tallillakin päästiin käymään puolen vuoden tauon jälkeen,Rollo-tinkkeriäkin ihan hirmuinen ikävä jo ehtinyt olla. Tietysti kaikki 4 koirapoikaa mukana,Rollon emännän Leksa ja Raimo ja omat koirapojat. Toivo tohotti ja tohotti innoissaan ja Chicoa hieman alkuun hirvitti isot hepat mutta ahh kun sieltä löytyi ihania kakkakasoja mässyttäväksi..hevosia ei onneksi ole madotettu nyt ollenkaan niin ei tarvinnut pelätä Toivon puolesta,sehän myös rrrrrakastaa gaggaa..Käytiin sitten ihan koirien kanssa pitkä metsälenkki heittämässä ja voi että ne nautti !! Puolisen vuotta siitäkin kun Toivo viimeksi saanut ihan urakalla ja vapaana vimmata Leksan ja Raimon kanssa ja kyllä ne menikin ja lutrasivat kaikki vesiojat ja taas menoksi. Chico oli hihnassa ensimmäisen kilometrin että pojat sai pahimman sählän juostua pois ja sitten pääsi tirriäinenkin vapaana painelemaan muiden kanssa eikä tarvinnut kuin muutaman kerran huhuta pientä pois isompien jaloista - hyvin ne osaavaat siis vapaanakin varoa pienempää koiraa. Ja ilta meni kotona hyvin sikeästi nukkuessa smiley. Tästä ne tallillakäynnitkin käynnistyy,itsellekkin niin rentouttavaa päästä hepanhajuun vaikka ratsastamaan ei ole mitään asiaa ( selkä ei kestä crying mistä olen hyvin suruissani ) mutta jahka vielä vahvistuu niin pääsisi edes kärryillä ajamaan.

Miiakin kävi pari kk tauon jälkeen meitä moikkaamassa ja otettiin kaupan luona hieman käyttis-testin osioita ja uutena opetella uudenlainen seisahtuminen liikkeestä ja muutoin sitten jatketaan normaalia opettelua,tori-ja kauppareissuille pyrin menemään Toivon kanssa nyt edes 2 x viikossa että saa kunnolla hiottua sen käyttäytymisen rennoksi. Toivohan menee kyllä todella kuuliaisesti ja rennosti ihmisten ilmoilla mutta se alku on aina yhtä sähläämistä niin sitä harjoitella. Lähikaupassa se on usein mukana ja siellä menee hyvin mallikkaasti ja malttaa rauhallisesti olla ja ilmoittaa kännykän soimisenkin. Me ollaan kuulokoira- koulutuksessa oltu nyt vuosi ja 9kk ja omat leikkaukset on hidastanut koulutusta mutta eiköhän Toivokin aika valmis ala olla jo ja tavoitteena nyt elo-syyskuulla saada ne testit läpi jotta uudet innokkaat kuulokoira-koirakot pääsisi aloittelemaan koulutustaan. Syyskuulla on viimeinen kuulokoira-kurssikin meidän osalta joten katsotaan kuinka käy ..

Toivon Hani-siskokin kävi juhannuksen jälkeen piipahtamassa kylässä,viime tapaamisesta onkin jo 2 vuotta ja kummasti on kumpikin rauhoittunut ja muutunut siinä ajassa. Mukana oli tietysti myös Hanin 5kk ikäinen Sissi-tytär joka on ulkonäöltään ihan äitiinsä ja isäänsä pystykorvaan tullut mutta huomattiin samoja yhtäläisyyksiä naamoissa. Kentällä koirat mennä tohotti jonkin aikaa ja sitä ei tiedetä tunnistivatko sisko ja sen veli toisiaan mutta tyypilliseen nartun tapaan sisko antoi välillä veljelle kyytiä ja mitäsiinä veli muuta tekemään kun naama naurussa juoksemaan "olevinaan"pakoon..
 


Agirotu 2012 oli viikonloppuna täällä ja pakkohan sitä oli mennä katsomaan. Lauantaina oltiin kaverin kanssa ilman koiria katsomassa ja voi että se on aivan ihanan mukaansa tempaava harrastus ja onhan itsenikin tehnyt mieli alkaa kokeilemaan sitä ja Toivolle se olisi ihan omiaan mutta kun itse en kykene enää edes juoksemaan pientä pätkääkään ja ajatus agilitysta vauhtilajina rajoitti oman ajatuksen sen aloittamisesta mutta nyt kun olimme sunnuntaina katsomassa ParaAgility-osaa ja sen jälkeinen kavereiden kanssa jutustelu,tiedon kerääminen netistä ja videoiden katselu herätti itseni huomaamaan että sitä VOI harrastaa vilkkaan koiran kanssa myös niin että itse menee kävelyvauhtia kun koiran saa toimimaan hyvin kauko-ohjaamisella !! Voi sitä riemun tunnetta kun tajusin että minä voisin alkaa Toivon kanssa sitä kokeilemaan !! Työtähän se vaatii mutta niin vaatii kaikki kouluttaminen mutta tästä ajatuksesta se agility-viritys lähtee. Vieläkun saan kaverin innostumaan oman koiransa kanssa mukaan niin hyvä tulee :D ..
Sunnuntaina tavattiin kisoissa myös Toivon Adoptio-äiti mammansa kanssa,aina se itkuksi menee kun tavataan..Adoptio-äiti on siis edellisen koirani Pyryn oikea äiti,sileäkarvainen collie Tinka joka emäntänsä kanssa on "adoptoinut" Toivon smiley ja vaikka Toivo ei ole sukuakaan Tinkalle niin on se sen adoptioäiti hihihih..Tiian kanssa ei tavata kovinkaan usein,ehkä kerran vuodessa mutta aina se kohtaaminen on niin itkettävä..Pyry ehti olla minulla vain 2 vuotta ja sairasteli koko pienen ikänsä mutta se Koira oli sellainen Koira joita tapaan vain kerran elämässäni,todella mieliinpainuva Rakastettava nahka jollaista toista ei tule ( vaikka nahkan vielä joskus otankin) ja aina Tiian ja Tinkan tavatessa tulee niin ikävä Pyryä ja sitämyötä sitten itkukin. Mutta sellaista se on,elämä.
 
Ja ups,olin unohtaa kertoa kun meillä oli 2 viikkoa sitten kaverin "alaikäinen pilsneri"poikapentu päivähoidossa 2 päivää.
 
 
Toivo otti heti isin roolin ja paapoi,nuuskutti,paimensi,nuoli ja pissatti pientä ja kun Toivo nukahti niin Pieni napero hetken etsi tissiä siltä ja nukahti sitten Toivon massun viereen..
Chico oli pari ensimmäistä tuntia ihan hirmuissaan että MIKÄ tuo pieni otus mutta aikansa se tutkaili ja kuulosteli tilannetta,taisi tajuta sen olevan koira ja sitten se riemu repesi ja kyllä niillä kahdella olikin hauskaa leikkiä ja vimmata keskenään. Chico jopa antoi Naperon "alistaa"itsensä ja arvatkaa vaan missä kaikki 3 koiraa sitten nukkui jatkossa..sängyn alla kaikki 3 samassa mykkyrässä..Napero lähti sitten pikkukoira-laumaan kasvamaan ja oppimaan koiran tapoja ja onneksi tuli takaisin ja niinkin lähelle kuin meidän naapuriin eli näemme pientä jatkossakin .


Kuvia parin viikon ajalta lisään tähän kirjoitukseen jahka Vuodatuksen toimiminen sen sallii..

tiistai, 12. kesäkuu 2012

Ei otsikkoa

Kesäkin ehti jo tulla.. Ja koirat tykkää ja kanit tykkää - voi sitä herkuttelua kun puputkin sai ensimmäisen kerran pitkän talvitauon jälkeen tuoretta ruohoa ja voikukan lehteä ! Ja Toivon mässytys ruoholla...siihen aloitettiin sitten Antepsin-tabletit sillä selvältä närästykseltä se vaikuttaa ja ajoittain saa edelleenkin sitä. 

Kesän mukana tuli inhat punkit,ensimmäinen bongattiin Toivossa heti toukokuun alussa ja niitä on vaihtelevasti löytynyt siitä 0-2 per päivä :( . En uskalla kokeilla sille mitään punkkiliuoksia ( rotuherkkyydet?)saatikka punkkipantaa ja yrttipantojakaan ei saa joten ostin kokeiluun valkosipulirouhetta. Se voisi hyvinkin tepsiä mutta kun tuo ei syö ruokaa jos siinä on rouhetta.. Chicolla punkit näkee jo ihan pienenä kävelyvaiheessa kun on valkea koira ja yhtään pullavaa punkkia siitä ei ole löydetty,Chico tosin syö samaa rouhetta ruokansa seassa eli taitaa se olla tehokasta kuitenkin. Punkkisyyniä tehdään sitten joka päivä muutamaan otteeseen päivän aikana.

Toivon pissihomma on saatu täysin kuriin ihan silkalla iltalenkki-muutoksella. Päivän viimeinen pidempi lenkki tehdään jo klo 16-18 jonka jälkeen se ehtii vielä vettä hörppiä janoonsa ja pikapissitys vielä myöhemmin illalla niin jaksaa pysyä kuivana aamuun asti. Ei pissinpissiä pitkään aikaan lattialla yön aikana ( kop kop),samoin Chicokin malttaa jo hyvin pidätellä. Lääkitystä en ole Toivolle moneen kk antanutkaan.

Toivo alkoi muuttua toukokuun aikana käytökseltään entistä enemmän hermostuneemmaksi,levottomammaksi ja ihan selvästi aristeli takapäätään ja minä aloin pienessä aivottomassa päässäni murehtia jo vaikka mitä selkävikaa.. Itse kävin mahaleikkauksessa ja omat haittansa siitäkin kun toipuminen kestää ja kestää ja kipuja on muillekkin jakaa niin Toivon kuvauskin siirtyi ja siirtyi kunnes eilen vein sen sitten klinikalle ortopedin käsiin..Katsottiin silmät ja kuvattiin lonkat,lanne ja selkä ja priimaa näytti kuvat heart - ei mitään vikaa missään ja ette voi uskoa kuinka helpottunut ja onnellinen olen ! Mielessä kävi jo kaikki murheet että tähän sitten tyssää kuulokoira-hommakin ja kaikki ja yääähhh mutta taisin ihan silkasta onnesta itkaista kun kotio päästiin. Lihasjumia sillä todennäköisesti aikamoisesti joten sai tulehduskipulääkettä reseptille ja seuraavaksi suunnataankin hierojalle jolla aion käyttää Toivoa niin kauan kun tarvitsee.
Toivo sai herätyspiikin klinikalla mutta siitä huolimatta sillä kesti todella kauan ennenkuin oli kunnolla hereillä,vasta tänä aamuna klo04 se vingahteli ja vein sen pissille. Juuh - oli pissimättä yli 13 tuntia putkeen eikä edes alleen laskenut..silläkö heikko rakko ?
Chico oli hauska,se makoili kokoajan Toivon pyllypäässä tai takajalkojen päällä kun Toivo uinui,oli varmaan hieman ihmeissään kun yks vaan nukkuu ja nukkuu..

vielä vähän pöhnässä..

Muutoin Toivon kuulokoiraopit on ollut myös hieman hukassa,osansa varmaan kummankin kivuilla kun ei se aina tahtonut ilmoittaa kännykän soittoa tai viestiä,ovikellolle huusi hurjana :( ja oveen koputuksesta se vasta riemastuikin.. Ovikello-treeniä aletaankin ottamaan nyt ihan urakalla että saadaan se asia kuntoon,palohälytinkin ollut luvattoman vähällä.. Avustushommissa Toivo kyllä ollut intona mukana,nostelee tavaroita lattialta,vetää sukat jalasta ja jopa kengätkin yks päivä veti ihan itse yllättäen minun jaloista ! Postinkin ilmoittaa mukavasti ja ottaa luukusta ja tuo syliin - niin ilmiselvästi koira nauttii kun saa tehdä töitä.
Torilla ei olla käyty kummoisemmin treenaamassa kun oma kunto ei kestä vielä,Kelalla tosin käytiin ja siellä poika asettui heti jalkoihin makaamaan kun kotvasen tätin kanssa juttelin. Bussissakin Toivo osaa jo heti asettua eikä enää turhia vouhota.

Kaverikoira-huivikin tuli vihdoin ja viimein,nyt voi siis sanoa virallisesti Toivoa Kaverikoiraksi


Harmitti kun ei päästy viikonlopun TOKO SM-kisoihin porukan mukana Kaverikoiraamaan mutta ehkäpä sitten SawoShow:hun ?,muutoin touhu jatkuu vasta syyskuulla. Aiomme kyllä mennä "omalle" Palvelutalolle vanhusulkoiluun heti kun vaan itse jaksan ja kykenen paria kilometriä pidempää kävelemään reippahammin..

Nättiä säätä luvattu joten pakkaamme kimpsut kampsut ja koirat ja lähdemme huomenna mökille muutamaksi päiväksi heart

perjantai, 4. toukokuu 2012

Kevät !

Tällähetkellä ei naurata yhtään..molemmat koirat oksentelee,Chico aloitti eilen aamulla ja puoliltapäivin rauhoittui mutta aloitti aamulla uudestaan ja Toivo samaten. Toivo oksentaa useammin kun taas Chico tuntuu nyt rauhoittuneen..ja tietysti viikonloppu edessä - näinhän se menee että jos akuutti eläinlääkärin tarve tulee niin toki se osuu aina viikonloppuun ja päivystysaikaan..mutta toivottavasti ihan kotikonstein saadaan mahat rauhoittumaan,käytössä Canicurit,Attapektit ja nesteitä tietysti ohjeitten mukaan.
Ensin luulin että Toivo oksentaa vain eilen syömänsä kävyt pois mutta tulee sieltä muutakin kuin käpyjä .. ja niinkuin tuo koiruus rakastaa käpyjen syöntiä angry,kitken kyllä sen tavan pois.


Kevät tuli ja lumet suli,Toivo tosin kävi jo huhtikuun lopussa heittämässä talviturkin pois vaikka lampi oli vielä jäässä,reunalta sula..mentiin metsäpolulla ja koirat irti ja niillähän oli hirmuisen kivaa vapaana juosta ja Toivo vaan jatkoi eteenpäin menoaan vaikka ehdin jo karjumaan EI SINNE!!,mutta sinne meni - molskahti lampeen..tuli se heti takaisin onneksi ja kovasti pyrki uudestaan uimaan mutta maltetaan odottaa lämpimimpiä säitä ja vesiä..

Toritreeneissä oltiin 3 viikkoa sitten,tavattiin siellä kouluttajakin. Itse menin jokseenkin masentunein mielin tapaamiseen ja sekin vaikutti varmaan Toivon sähläämisiin kun siihen ei alussa meinannut ottaa mitään tolkkua ja kontaktia..ja toisekseen ainahan Toivo on alussa ollut into piukeena kun Miian kanssa on tavattu smiley.. Miia palautteli taas mieliin sen että jos Toivo intoilee liikaa niin ihan alussa kulkiessa vain naksuttelua ja namia päälle niin se sen myötä alkaa taas keskittyä töihinsä. Ja niinhän siinä taas kävi kun torillepäin lähdettiin kävelemään ja koko torireissun ajan Toivo meni todella todella mukavasti,malttoi kuunnella ja tehdä töitä välittämättä mitään muista ihmisistä jne. Tiivistä naksuttelua alun 200metriä ja sitten vain tarvittaessa. Itse vaan pähkäilin taas että miks ihmeessä MINÄ itse en muista tuota hommaa vaan aina tarvii jonkun muistuttaa ?!? Kaipaan muistilappua otsaan smiley..
Torireissun jälkeen olikin sitten taas niin hyvä mieli ja sain taas lisää motivaatiota jaksaa jatkaa kouluttelua. Tiiviimmin.

Chicon kanssa aloitin ihan urakalla naksun avulla tuon toisten koirien ohittamis-harjoittelun. Väliin ehdin ajoissa itse huomata toisen koiran ja ajoissa alkaa naksutella ennenkuin Chico ehti ääntäkään päästää,välillä olin auttamatta liian myöhässä ja silloin koko tienoo kaikui pienen Tirpan äänestä..Pikkuhiljaa huomasin homman edistyvän ja monen koiran ohitse päästiin jo hipihiljaa mutta sitten kymmenkunta kertaa kävi niin että kun itse keskityimme ohittamiseen ja vastaantuleva koirakko selvästi oli tulossa ihan lähelle ja sanoin heille kauempaa jo että menkää ohi niin ei..piti päästää koira pitkällä hihnalla meidän luo ja siitä seurasi Chicon rähinä ja toivon sählääminen ja homma oli pilalla..otettiin takapakkia ja muutamalle seuraavalle piti jo ärähtää että" älä päästä sitä koiraa tänne" ja lienenkö sain hullun maineen mutta harmitti kun homma alkoi jo edistyä..
Sitkeästi ollaan jatkettu harjoittelua ja nyt Chico on tajunnut sen että toisia koiria ei tarvitse pelätä syyttä suotta eikä huutaa turhia,välillä sanoo kokeilevasti hauhau tai räyräy mutta lopettaa heti kun kutsun nimeltä ja se malttaa ottaa kontaktia ja naksuu ja namia. 
Muutaman kommentin " tommosta vihasta koiraa saa kaupungissa pitää..ja opeta rakkis tavoille.." jätin omaan arvoonsa sillä mulle tärkeintä on tietää se että Chico ei vihaisuuttaan rähissyt vaan pelkoonsa/arkuuttaan ja vaikka ihmisten kommentointi välistä tuntuukin pahalta niin korvasta sisään ja korvasta ulos kun itse tiedän missä mennään.

Vappuna oltiin pentumätsissä ja sinnekin lähdin sillämielin että jos Tirppana vaan suurinpiirtein pysyy hiljaa ja kuosissa niin olen todella tyytyväinen reissuun,muusta viis. Ja vot..iso halli,silmämääräisesti arvioiden 60 pentua ja sata ihmistä niin oli poika nätisti. Kokeilevia haukahduksia,muutama räsähdys liian lähelle tulleelle isolle koiralle mutta ylipäätänsä koira oli todella nätisti siellä. Kehässä parina oli samanmoinen pienikokoinen koira,Chico ei siitä noteerannut mitään,ravasi reippaasti häntä ja pää pystyssä minuun katsoen,seisoi paikallaan hetken jopa pitelemättä ( ja muuten koitin asetella..)ja tuomarinkin antoi läpikäydä itsensä ja punainen nauha tuli. Sitten odoteltiin läpi muiden arvostelujen ja lopulta kaikki punaisten saaneet pennut yhtäaikaa kehään ja siinä oli Chicolle liian tiukka paikka,monta koiraa kehää kiertämässä joten pari kertaa ravatessa sen hermot petti ja räsähti. Mutta paikalla seisominen meni suht hyvin ja vaikka ei sijoituttu niin olin todella mielissäni miten hyvin meni.
Loppupäivän kotona Chico sitten nukkuikin todella sikeästi..

Toivoakin oli tarkoitus viedä 4-5 mätsiin tässä kevään ja kesän aikana mutta itse en pysty vielä juoksemaan pientäkään pätkää joten Helatorstain mätsi saa jäädä käymättä ja nyt kun joudun 2 viikon päästä mahaleikkaukseen niin koko kesän mätsit omalta osalta on peruttu. Tulee olemaan hermostollisesti tiukka kesäkuukin kun joutuu ottamaan itse taas elon niin varovaisesti ja koiratkin joutuu väkisin vähemmälle liikunnalle :( . mutta onneksi on kesä ja sula maa ja asutaan metsän vieressä niin saa edes vapaana tuolla lenkkipoluilla pitää koiria joten eivät ihan liikunnatta jää. saas nähdä joko sitä kuitenkin kesän aikana sais Toivolle kokeiltua sitä Kuulokoira-testausta..se jää nähtäväksi..



  Chicon hyppyloikka kevääseen

 Karvanlähdön myötä väriään muuttanut Tohveli 

keskiviikko, 11. huhtikuu 2012

Ei otsikkoa

Kevättä rinnassa,koirilla ainakin.. Toivon olo meni ihan ihmeelliseksi joitakin viikkoja takaperin ja osin arvelin sen johtuvan siitä kun nenä maassa meni lenkeillä kokoajan,ei korvia ei silmiä ja varmaankin vaan hajut ja tytöt mielessä. Mutta kun oli myös tuota ihmeellistä käyttäytymistäkin kera todella huonon ruokahalun niin aloin epäillä tuon pissilääkkeen olevan suurin osallinen siihen. Pissihommaan se kyllä tepsi todella hyvin,Toivosta tuli yökuiva eikä enää pissejä lattialle mutta tuo muu olo sillä alkoi mennä niin yli että lopetin pari viikkoa sitten lääkkeen annon. 
Pidätyskykyyn se vaikutti melko nopeasti mutta minusta pienempi paha se että se pissii sisälle öisin ehkä 2-3 x viikossa kuin se että Toivon iloisuus ja energisyys on kadonnut. Saatikka se mitä huonosyömäisyys tekee koko koiralle.. Meniköhän  2-3 päivää lääkkeen loppumisesta kun Petrakin huomasi että Toivo on ihan erilainen,se on paljon iloisempi. Ja totta,poissa on alakulo,kyräily,hermostuneisuus ja huonosyöntisyys. Normaalia " ah kevät"-oloa sillä kyllä pienesti on mutta niin pitääkin !

Chico oppi että ulos voi kun voikin tehdä hätiään ja melkein sisäsiisti se jo onkin,satunnaisesti 1-2 x vuorokaudessa tulee hätä sisälle lehdelle mutta kun se hiffasi että hän osaa nostaa koipeakin ulkona niin sisäsiisteys parani. Ja voi pojat että on Pieni Tirppa polleena kun koittaa sihdata suihketta mahdollisimman ylös,ei sentäs kyljelleen ole kaatuillut niinkuin Toivo ensalkuun pienempänä kun harjoitteli jalannostoa. 

Toivon kuulo-treenit oli välillä vähemmällä kun itse menin liukastumaan selälleni metsäpolulla ja siitähän seurasi kipua joka jatkuu ja oma olo vaikutti intoon treenailla. Joka päivä toki jotain harjoiteltiin ja nyt taas hieman enemmänkin. Asiointi-reissuilla Toivo on jo aika lunkki tyyppi (niinkuin tyttö sanoisi )ja ääniharjoitteluita on väliin vaikeutettu. Ei riitä se että koira osaa ne tietyt äänet,haastellisinta on saada se ilmaisemaan ne tilanteessa kuin tilanteessa . Siinä onkin kokoajan petrattavaa,esimerkiksi kesken herkullisen raa´an luun syönnin kun puhelin soi,koiruus ei millään ehtisi edes korvaansakaan lotkauttaa äänelle indecision.. ja montaa muuta vastaavanlaista tilannetta tulee eteen melkeinpä päivittäin .

Tottistelu vaatii myös enemmän harjoittelua. Edistystä kyllä siinä että Toivo tajusi viimeinkin "liikkeestä seis" ja siihen pitää jäädä kans eikä lähtee emännän perään  hiipimään.. On muuten ihan ukki-rotunsa näköinen hiipiminen ,ihan kuin lampaita paimentais..Toivolla on paikallaolot kaikkein haasteellisimpia ja niitä enemmän ja enemmän otetaan,olis sitten istu,maahan tai seiso - kaikkia on harjoiteltava. 

Jäät alkavat sulaa ja eilen kävikin lammenkierto-lenkillä sydän kurkussa kun Toivo pinkaisi ykskaks yllättäen tuhatta ja sataa jäälle,loikkasi vaan sulan reunan yli ja pinkoi menemään ja minä karjumaan POIS SIELTÄ!! - kerrankin oli karjaisemisessa tehoa kun koira pyörähti lennossa ympäri ja pinkoi takaisin ja hyppäsi vielä sulan kohdan yli . Aamulla olikin ikävä lukea uutisista että koiria menehtynyt jään petettyä alta..